Päivä oli viileä mutta poutainen
ja vene kulki tasaisesti tyynessä vedessä. Sahinjoki virtasi rauhallisesti
ja luonto näytti kauniin syksyisen asunsa - kaikki näytti valmiilta talven
tulla.
Flyktmanin Kalevi kertoi venettä
ajaessaan vesireitin varrelle sijoittuvista paikoista ja kalastuksesta, missä
mitäkin kalaa voi saaliikseen odottaa. Hyviä ovat Kalevin mukaan kalansaaliit
näissä vesissä ja paikka onkin monien kalastajien suosiossa. Erityisesti koskikalastuksen suosio on Tarvaalassa kasvamaan päin.
Kuljimme Sahinjoelta
Lievestuoreen järvelle ja takaisin Sahinjokea myöten Kuusvedelle. Kiersimme
kirkkoniemen ja ajoimme Tarvaalankosken kautta Saraavedelle. Tuulikin välillä
nostatti laineita, mutta ilma tyyntyi sitten niin, että saatoimme vedestä käsin
katsella Saraakallion ikiaikaisia,
upeita kalliomaalauksia. Kallioilta ajoimme vielä Laukaan satamaan ja pidimme
siellä kahvitauon ennen paluuta takaisin Tarvaalaan.
Kaunis vesireitti näytti hyvin,
miten vettä - ja jäätä - myöten on tuhansia vuosia voitu kulkea alueella
pitkiäkin matkoja ja miten ihmisten yhteydenpito eri alueilla asuvien kesken on
ollut luontevaa reittien avulla. Näin myös tänä päivänä. Nykyisin Laukaan
kanavat ja sulut kuuluvat osaksi Päijänne-Keitele kanavareittiä, joka
on todella mittava, 45 kilometrin vesireitti. Keiteleen
kanavan kautta
Laukaasta pääsee niin Lahteen kuin Äänekosken pohjoispuolellekin.
Veneretki oli antoisa ja
mieleenpainuva kokemus ja Kalevin opastus mitä mainioin perehdytys veden
merkitykseen alueen kehitykselle. Puhtaasta luonnosta nauttiminen on suuri etuoikeus
ja luonnon vaaliminen meidän kaikkien velvollisuus. Toivottavasti
mahdollisimman moni löytää tulevaisuudessakin nämä Laukaan historiaa huokuvat
luonnonkauniit maisemat ja pääsee osalliseksi ikiaikaisten tarinoiden ja pitkän
asutushistorian luomasta tenhosta.
Merja Huotari,
eTarvas-hankkeen projektipäällikkö,
Laukaan kunta
Merja Huotari,
eTarvas-hankkeen projektipäällikkö,
Laukaan kunta
